Puheet vajaan neljän viikon kuluttua pidettävistä eduskuntavaaleista amerikkalaistyylisinä välivaaleina on lisääntynyt. Suomalaisittain välivaalit tarkoittanevat, että ne on järjestettävä neljän vuoden välein ainoastaan perustuslaillisena muodollisuutena. Muutoksia siis tunnutaan vastustettavan – ainakin, mikäli uskoo demareiden ja keskusta eduskuntaryhmien puheenjohtajia.

 

  Kansa eli äänestäjätkään eivät kovin innostuneita uusista vallankäyttäjistä ole. Viimeisten gallupien mukaan 39 prosenttia kansasta haluaa edelleen lukea ”Seiska-lehdestä” juttuja nimenomaan pääministerin seksiseikkailujen seurauksista tekstiviestien ihmeellisessä maailmassa. Vastaavanlaista kiinnostusta poliitikoihin tuskin olisi syntynyt ilman Vanhasen parisuhdeongelmia. Vaikkei pääministerin viidenkympin villitys ole juurikaan lisännyt kansalaisten kiinnostusta politiikan sisältöön, mielenkiinto politiikan tekijöitä kohtaan on kasvanut.

 

  Äänestysvilkkautta välivaalit tuskin lisäävät, vaikka uteliaisuus politiikan huippunimiä kohtaan kasvaakin. Syy löytyy vaaliväsymyksestä. Suomalaiset ovat joutuneet viime aikoina ottamaan kantaa ja äänestämään niin monissa yhteyksissä, että eduskuntavaalit tuskin enää saavat kansalaisia liikkeelle. Pitkin kevättä on äänestetty niin idols-ehdokkaista, misseistä kuin euroviisuedustajistakin, joten ei ole ihme, jos vaaliväsymys vaivaa ja äänestysprosentit eduskuntavaaleissa jäävät alhaisiksi.

 

  Tuskin edes se, että välivaaleiksi muodostumassa olevissa eduskuntavaaleissa ehdokkaina esiintyy tv:stä tuttuja julkkisnaamoja, saa ihmisiä lähtemään vaaliuurnille, kun äänestyskiintiö on täyttynyt. Äänestysprosentit saattaisivat hieman kohentua, mikäli ehdokkaille annettaisiin kännykällä äänestettävät numerot. Muuten yhteisten asioiden hoidosta kiinnostuminen jäänee edellä mainittujen, muiden tärkeiden äänestysten varjoon. Asiat on priorisoitava, eihän sitä ihminen kaikkeen kykene keskittymään.  

  Tästä kaikesta luonnollisena seurauksena on, että kaikki presidentinvaalien välillä toimitetut vaalit tullaan kokemaan yhä enenevässä määrin amerikkalaisittain, vähämerkityksellisinä välivaaleina. Vielä kun loputkin vallankäytön rippeet riisutaan tasavallan presidentiltä, kansalta on viety pois sen viimeinenkin kiinnostuksen kohde politiikkaan ja edustuksellinen demokratia on päässyt tiensä päähän.