Suomalaiset poliitikot kansakunnan kaapin päällä ovat viime vuosina osoittaneet nykyteknologian osaamistaan, käyttäessään teknisten apuvälineiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia parisuhdetarpeidensa hoitamiseen. Internetin sinkkupalstat ja tekstiviestit ovat kelvanneet asioiden hoitamiseen niin pääministeri- kuin puhemiespiireissäkin. Tiedossa ei ole, ovatko teknologiataidot puoluesihteerien ammattikunnassa vaatimattomampia, mutta asiaan sen tarkemmin perehtymättä, näyttäisi siltä, että heidän poliittisessa kehitysvaiheessaan asioita hoidellaan perinteisemmin - vaikkapa Tallinnan risteilyjen yhteydessä.

  Perustamatta näkemystään muuhun kuin omaan mielikuvitukseensa, Piruparka voisi olettaa, että parisuhdevammaiset, etten sanoisi lemmensairaat, keski-ikäiset miehet tasavallan politiikan huippupaikoilla, saattavat olla uhkatekijä tai suoranainen riski valtakunnan turvallisuudelle. Lemmestä lumoutuneet suurenkin luokan valtiomiehet ovat aikojen saatossa ja ihastustensa sokaisemina menettäneet harkintakykynsä ja unohtaneet virka-asemansa velvoitteet.    

  Vahingoniloisina naureskellen, suomalaiset irvaillen tirkistelevät isokenkäisten parisuhdeongelmia, pitäen sitä viattomana, ihmisille suunnattuna viihteenä. Tämä osaltaan osoittaa, että politiikka sinänsä, ei nykysuomalaisia kovin laajalti kiinnosta, mutta viihteentekijöiksi poliitikot toki kelpaavat.  

  Vanhasen suosio seuraavaksi pääministeriksi osoittaa, että vaalistrategisesti näyttäisi olevan hyödyllistä pudottautua politiikan norsunluutornista ”tavallisten” ihmisten tasolle, hoitamalla parisuhdetilanteestaan tiedottamisen nimenomaan lööppien välityksellä. Historia kuitenkin osoittaa, että makuuhuoneissa moni tieto on vaihtanut omistajaa ja moni mieli tullut huomaamatta manipuloiduksi.