Kun seurasi suomalaisten reaktioita herra Putinin viimeviikkoisen, Suomea koskeva Nato-lausunnon jälkeen, tuli väistämättä mieleen, että eikö mikään ole muuttunut sitten pahimpien suomettumisaikojen.

 

  Eivät venäläisten eikä varsinkaan Putinin mielipiteet Natosta ennenkään mitään salaisuuksia ole olleet. Suomalaistoimittajan kärkkymä julkinen venäläiskannanotto Suomen Nato-jäsenyyteen tuntuikin lähinnä mielistelyltä, jolla koira väijyy tilaisuutta, päästäkseen heiluttamaan häntäänsä isännälleen. Vaikea sanoa, sisältyikö Putinin kannanottoon - ”Suomen Nato-jäsenyys ei parantaisi Suomen ja Venäjän suhteita” - joitain taka-ajatuksia. Todennäköisesti ei. Joukko suomalaisia näytti kuitenkin säikähtävän ja ottavan lausunnon neuvostoajan hengen mukaisesti neuvona ja ehkä jopa varoituksena, kun housut tutisten ryhtyivät hädissään vakuuttelemaan, ”ettei ainakaan vielä ensi vaalikaudella…”.  

 

  Piruparka kuuluu siihen suomalaisten enemmistöön, joka suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen suurella varauksella. Olkoonkin niin, että niin kutsuttu Nato-optio jossain vaiheessa tullee myös Suomen osalta lunastettavaksi. Nato-kielteisyys ei kuitenkaan edellytä hännänheiluttajaksi ja mielistelijäksi ryhtymistä Venäjän suuntaan. Enpä ihmettelisi enkä olisi lainkaan yllättynyt, vaikka Putinin lausunto saisi Natoon liittymisen kannattajien määrän Suomessa jopa kasvamaan. Sellaiset käskynjakotilaisuudet, joita Kekkoselle aikoinaan naapurissa järjestettiin, eivät sovi nykyaikaan eivätkä suomalaiset sellaista tule hyväksymään.

 

  On luonnollisesti selvää, että suhteet naapurimaihin on pidettävä kunnossa, mutta jos suhteiden säilymiselle aletaan asettaa sellaisia ehtoja, joilla pyritään vaikuttamaan suomalaisten omassa vallassa olevaan päätöksentekoon, ollaan menossa vikasuuntaan.

  Kekkosen ajasta on kulunut neljännesvuosisata. Neuvostoliittoakaan ei ole ollut olemassa yli 15 vuoteen ja suomettumisseremoniat ovat viime vuosina suuntautuneet lähinnä Brysselin suuntaan. Siitä huolimatta näyttäisi siltä, että Kekkosen suomalaisten selkäytimeen ajamat suomettumisopit ovat vieläkin hyvin herkässä. Ja ellei itärajan takaa suoraan anneta käyttäytymisohjeita, suomalaiset huolestuvat ja menevät kyselemään niiden perään.