Kun joulun alla suomalaiset ihan oikeasti ja tosissaan päivittelivät ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia täällä pohjoisessa maankolkassamme, nyt – pari kuukautta myöhemmin – äimistellään sitä, ettei se ilmastonmuutos sitten tullutkaan, kun mittarilukemat näyttävät yli 20 astetta miinuksen puolella!

  Jos joku epäili ennen lämmintä ja pitkää syksyä kasvihuoneilmiötä, mielet muuttuivat, kun omakohtaiset kokemukset alkusyksyn talvirengashässäkän jälkeisestä talven odotuksesta saatiin siirtää pitkälle tammikuuhun. Vasta silloin ensimmäiset merkit vanhan kunnon talven olemassaolosta alkoivat näkyä. Parin vuoden takaiset ennustukset, joiden mukaan ilmasto lämpenisi sadassa vuodessa ehkä kahdella asteella, heitettiin lämpimän syksyn edetessä nurkkaan. Alkoivat puheet jopa viiden asteen keskimääräisestä ilmaston lämpenemisestä. Eikä kestäisi sataa vuotta, pari- kolmekymmentä korkeintaan.

  En tunne meteorologien tilastointimenetelmiä. Sen tiedän, että suuretkin, vuosittain tapahtuvat lämpötilojen vaihtelut, mahtuvat keskipitkän ja ainakin pitkän tilastointiseurannan piiriin. Viikon tai parin kestävät ”paukkupakkaset” tasoittavat kummasti talven keskilämpötiloja, eikä sen jälkeen enää puhuta ilmastomuutoksesta sellaisin äänenpainoin, joihin pitkä ja lämmin syksy suomalaiset kirvoitti. Siksi lienee turha odotella, että täällä Suomenlahden rannoilla pääsisimme nauttimaan Välimeren ilmastosta. Ainakaan ihan vielä. Ehkä jälkeläiset, neljännessä tai mahdollisesti viidennessä polvessa pääsevät osalliseksi iloitsemaan myös ilmastomuutoksen siitä puolesta.

  Sellaista ei nimittäin edes Piruparka uskalla mennä julkisesti väittämään, ettei jonkinlaista muutosta ilmastossa – ihmisen edesottamusten seurauksena – täällä Telluksellamme olisi odotettavissa. Se lienee kuitenkin varmaa, että maapallo ne muutokset tulee kestämään, kun on kestänyt miljoonien vuosien aikana suurempiakin ilmaston vaihteluita. Ihmisten kestäminen saattaa muodostua ongelmaksi. Ainakin joissain osissa maapalloa.

   Fatalismiin taipuvainen pessimisti saattaisi todeta, että luonto hoitaa ihmisen aiheuttaman kasvihuoneilmiön, planeettamme liikakansoituksen ja siinä sivussa monet muutkin ongelmat omalla, tehokkaalla tavallaan. Saattaahan se olla niinkin – tai sitten ei.